KYLPYLÄREISSU NOKIAN EDENIIN 22. - 25.3.2018

Harmaan pilvisestä aamusta huolimatta iloinen ja nuorekas porukka starttasi matkaan Aimon luotsaamana kohti "paratiisia", Nokian Edenin kylpylää. Matkalla laulettiin ja vitsiä väännettiin, välillä pullakahvilla itseämme virkistettiin. Ja näin matkakin meni mukavasti. Lopulta hotelliin kirjautumisruuhkan jälkeen päästiin vihdoin nauttimaan kylpylän poreiden pyörteistä. Seuraavan aamun tukevan aamupalan jälkeen oltiin valmiit päivän rientoihin. Keskipäivällä kokoonnuttiin pelaamaan perinteistä bingoa. Väliajalla yllätysnumerona esiintyivät meidän omat räppärit Theek & Sally keräten runsaat aplodit. Iltapäivällä käytiin ruokailemassa paikallisella ABC:llä. Sitten olikin aikaa taas kylpylän altaissa lillua ja poreissa lihaksia rentouttaa. Tämän jälkeen olikin naisilla kiire ehostautumaan ja miehillä tukkaa sukimaan. Linja-auto suuntasi kohti tuttua tanssipaikkaa, Häijään Tanssikrouvia, isäntä oli meitä vastassa toivottaen meidät tervetulleiksi. Heikki Koskelo orkestereineen tarjosi monipuolista musiikkia ja lauluja saaden tanssijalat vipattamaan. Lauantaiaamun kylpylän ja aamupalan jälkeen lähdettiin kaupunkikierrokselle. Ensin mentiin Finlaysonin tehdasalueella, jossa sijaitsee työväenmuseo Werstas, missä tutustuttiin eri aikakauden tapahtumiin, kehitykseen ja esineisiin. Siellä on myös alkuperäisellä paikallaan valtava höyrykone, joka antoi voimaa Finlaysonin tehtaan kutomakoneille ja oli todella näkemisen väärti. Sieltä jatkettiin katsomaan maisemia hieman korkeammalta, nimittäin noustiin hissillä Särkänniemen näköalatorniin, peräti 120 metrin korkeuteen. Sieltä avautuivat mahtavat näköalat Näsijärvelle ja Tampereelle. Kaikista tuntui siellä kahvilassa istuessamme, että torni heiluu…tiedä häntä heiluiko se todella vai kuvittelimmeko vain. Lähdimme seuraavaksi ruokailemaan tutulle Kolmenkulman ABC:lle, tukevasti maanpinnalla. Matkalla hotellille poikkesimme vielä "neljän kirjaimen" kaupassa, jonka jälkeen Kauko ja Reijo luovuttivat porukan yhteiset "lasiset" kiitokset Matille ja Aimolle. Pienen lepohetken jälkeen olikin aikaa pulahtaa kylpylän poreisiin ja erilaisiin saunoihin. Illan kruunasi hotellin järjestämä karaokeilta ja meidän porukastamme löytyi "Pavarotteja ja Laila Kinnusia" kiitettävän runsas lukuisesti, oli kiva yhteinen laulutuokio. Aamupalan jälkeen olikin aika suunnata kotia kohti ja uusia retkiä odottelemaan. Irma oli saanut vihdoin kontaktin Rukan "poikaystäväänsä" ja lähetti hänelle postikortin Särkänniemestä MUTTA jäljestäpäin hänelle selvisikin, että olikin laittanut sen jäteasiaan postilaatikon sijasta!

Kiitos kaikille kivasta reissusta, yhdessä me teemme onnistuneet retket.

Salli

REISSU NOKIALLE

Meille kulkutauti puhkesi jälleen, niinpä lähdimme reissuun tälleen. Täysi bussi lähti yhdeksän maissa etelää kohti, eikä aurinko paista. Lunta tuli taivaan täydeltä, eipä tarvinnut kesää näytellä. Mutta Sievissä pääsimme päiväkahvit juomaan, vähän liikettä kankeille jäsenille tuomaan. Toiset kahvit Seinäjoella juotiin, viime ostokset tehtiin puotiin. Piti vielä käydä ostamassa alkomahoolia, mistä sitä illaksi ois saatu boolia. Laulettiin porukalla tuttuja värsyjä, äänen avaukset tuli samalla tehtyä. Tuttuja vitsejä vähän vääntyi, vängällä huulet ylöspäin kääntyi. Tei-tupa meidät viimein ravitsi, vatsat täynnä meidät loppumatkalle karitsi. Sitten Nokian Eden oli edessä, Nokian virta virtasi vedessä. Nukuttiin kuin porsaat pahnoilla, mielet meillä kaikilla vahvoina. Aamiaiset maukkaat syötiin, nälkää vastaan tukevasti lyötiin. Lenkkeiltiin ja uitiin ja päivän asioita puitiin. Minäkin sorruin virran pyörteisiin, ei jalat yltäneet pohjaan ja olin kuin Mikki hiiri merihädässä. Sirpa työnsi persuksista ja Marke veti eteenpäin ja niinpä taas oikean reitin näin. Hyvä kun oli apuvoimia, jotka osasivat toimia. Bingoa pelattiin ja toisille tuuria pukkasi, omissa lapuissa hajontaa rukkasi. Illalla tansseihin porukka lähti joraamaan, kuka nyt sinne ois mennyt dokaamaan. Aamupalat runsahat syötiin jälleen, kylläisinä taapersimme tälleen. Tapasimme serkkumme Sastamalasta, 40 vuotta oli viime tapaamisesta vasta. Mukava oli tavata ja serkkua halata. sitten lähdimme Tampereelle Työwäen museoon menneitä muisteleen, sieltä Näsineulaan maisemia katseleen. Ois ollut kova homma nousta kävellen, mutta hissillä se kävi nopeasti, eikä kukaan rasittunut pahasti. Karaokea laulettiin iltayöstä ja sehän kävi aivan työstä. Veikko tarjoutui tanssimaan kanssani, kiitos siitä. Mua nuorenakkaan ei oikein tuuria riittänyt, vierestä vietiin, joten hyvä kun nyt. Näyttää, että viuhka paranee iän myötä, joten ei muuta kuin hyvää yötä. Kirjeenvaihtokaverille tarkoittamani kortti meni vahingossa roskiin, roskan keruulaatikkoon.

IRMA

Ps. Kiitokset Salli, Matti, kuljettaja ja koko sakki

VÄLILLÄ HAUSKAAKIN SOKKOREISSULLA ROKUALLA 21.-22.10.2017

Pimenevän syksyn myötä ajatuksissa siintää matka. Lokakuisena lauantaina, puut valkeassa kuurassa, vihdoin lähdimme matkaan jonnekin…? Reippain sekä varmoin ottein matkalaiset astui valkeaan linja-autoon, jota luotsasi Aimo. Matka taittuu iloisen sorinan ja naurun kera, ehkä arvailtiin mihin - mihin meitä viedään. Muhos ohitettiin mutta heti kohta käännyttiinkin oikealle kohti Kestilää ja Pelsoa.

Matkan jatkuessa matkavastaavamme Matti avasi hieman sokkoreissua kertoen, että valtio on rahapulaansa helpottaakseen ottanut uusia rahanhankintakeinoja käyttöön ja alkanut vuokraamaan vankilasellejä elämysmatkailuun ja että kyseessä on tällainen elämysmatka! Tuli Kylmälänkylä ja kyläkauppa Satumaa, jonne pysähdyimme kahville ja muille tarpeille. Matti kehotti hankkimaan lisuketta ilta- ja aamupalalle koska vankilan ateriat käsittää vain vettä ja leipää sekä aamiaiseksi vain teetä ja pelkkää näkkäriä. Tässä vaiheessa kuvaan tuli mukaan hyvät ystävämme Lea ja Raimo, jotka olivat järjestäneet Satumaassa Matille yllätyksen. Kaupan omistaja Janne kuulutti isolla äänellä, että koska olemme Satumaassa niin Matin pitää laulaa Satumaa-tango, onneksi Salli tuli avuksi laulamaan. Siellä oli mahtava tunnelma. Suuret kiitokset Satumaa kyläkaupalle sekä yllättäjille.

Sokkoreissumatkamme jatkui kohti Pelsoa, mutta - mutta mitä ihmettä auto kääntyikin vasemmalle, tienviitassa luki Rokua 12 km. Autossa puhkesi naurua ja taputuksia. Nyt oli sitten aika paljastaa lopullinen päämäärä - Rokuan kylpylä ja siellä illalla Esko Rahkosen muistokonsertti ja lopuksi tanssit. Ilta kului mukavasti, oli jopa välillä hauskaakin. Leikkimielisiä häitä vietettiin, "pastori" Matti vihki viisi vissillä puheella olevaa paria avioliiton onnen satamaan ja "ruustinna" Salli valmisti morsiamille ruusut serveteistä. Koitti sunnuntai ja kotiin paluu edessä vaikka ei olisi tahdottu koska siellä oli niin mukavaa. Suuret kiitokset kuuluu teille kaikille rohkeille mukana olleille sekä matkavastaava Matille ja kuskillemme Aimolle.

Uusia tuulia odotellen

Salli

IRMAN TÄRSKYT RUKALLA

Viimein tapasin tämän herran, etten sanoisi voi elämän kerran. Polkupyörällä jengas hän paikalle edes pappatunturia ei ollut raukalla. Kumiteräsaappaat jaloissaan ja selässä kalareppu tärskyille saapasteli tuo heppu. Ei vielä monta sanaa vaihettu eikä kyllä toisiamme kaihdettu. Ehdotin, että mentäisiin syömään, johon tuo tuumas, että rahatko sinne lyömään. Mulla on repussa rieskaa ja siikaa, että kyllä niistä sinullekin piisaa. Minä siihen, että mennään ees kahville, johon hän vastasi, että vaikka sahdille. Kehaisin, että kyllä minä maksan, tuntui hänkin tietävän taksan. Sitten juteltiin niitä näitä, keskustelu muistutti lampaan päitä. Siinä rupesi vihjailemaan riippuvista rinnoista, johon vastasi, että ei mua moinen oikein innosta. En tykkää kaljamahasta, enkä päälaesta paljaasta. Eikä se maksakaan riemusta kiljaise kun ryyppäät juoman viljaisen. Sitten hän sätkän huulilleen kääräisi ja minut kaljan ostoon määräsi. No, ostin oluttuopin siinä ja päätin, että eiköhän se riitä. Sinne jätin kaljaa kittaamaan ja lähdin Rukalle tietä mittaamaan. Vastamäki oli tietenkin vastassa ja murhemieli mourusi vatsassa. Enpä taida moisen takia elämääni sotkea, ei muuta kun uusi yritys notkea. Ensi syksyksi yritän hommata uuden rakkaan, siihen kaiken toivon pakkaan. Se siitä, mitä näistä.

Ps. Ostin lemmenjuomauutetta, jota tarjoan uudelle kirjeenvaihtokaverille.

Valttikorttina 7v ja piikuus tallella.

Irma.

REISSU IKAALISTEN KYLPYLÄÄN 23.-26.3.2017

Kuulaana kevätaamuna, kadutkin liukkaina, suuntasi Kiimingin Eläkeläisten porukka kohti kesää, Ikaalisiin, jossa talvi oli jo mennyttä aikaa. Iloiset matkalaiset, niin reippaina odottivat pysäkeillään vuoroaan linja- autoon. Tällä reissulla meitä luotsasi kuskimme Aimo! Matka suunnitelma kahvi taukoineen toimi hyvin, onhan pitkä matka 475km. Tunnelma autossa oli rento, kuului puheensorinaa, sekä naurua, tästä oli hyvä jatkaa matkaa. Näin rennosti alkoi pienten matka-arpajaisten myynti. Palkintoja oli useampia ja yhä useamman suu sai makeaa pureskella.!! Tuntui kuin kyydissä olisi joulupukki!! Tarinoita, muisteloja, runoja sekä musiikista saimme nauttia. Saavuimme Ikaalisiin. Matti oli surffaillut aivan ihanan ruokapaikan Tei-Tuvan, ruokaa oli joka lähtöön. Näin tästä tuvasta tuli meille tuttu ja niin turvallinen muonitus paikka. Suuret kiitokset kuuluu Tei - Tuvalle! Tästäpä on nyt masut täynnä mukava lähteä kylpylään katsomaan majoitus paikkaa. Majoittuminen oli Hotelli Ikaaliassa noin 300 m etäisyydellä kylpylästä. Majoittuminen meni hyvin, kahta muurahais-huonetta lukuun ottamatta, muuten kaikki järjestyi hyvin. Kylpylän kuohut odottivat matkaajia! Iltasella ei löydetty mitään sopivaa porina nurkkausta, jos jotain miinusta niin tämä!

Perjantai- aamu aurinkoisena loisti. Kylpylän kuohut ja antoisa aamiainen siivittää tätä toimintapäivää! Bingoa pelattiin tuttuun tapaan onnellisia voittajia ja onnellisesti siivous arpajaiset siivitti rentoa yhteistä hetkeä. Yllätys juttuna tehtiin toivottu kaupunkikierros. Tei-Tuvan henkilökunta iloisena odotteli ruokailijoita. Kylpylän vapaata käyttöä ja lepoa. Illalla suunnattiin Sastamalan Häijään tanssi-krouviin tanssimaan. "Saat nähdä kun vauhti kiihtyy" Matti ja Teppohan ne pisti parastaan, vielä vanhatkin nuortui, twistiä väännettiin porukalla. Osa porukasta nuortui vielä enemmän he jäivät kylpylään kuuntelemaan JVG:tä.

Lauantai, vapaa kiireetön kevätaamu. Edellisillan huuma on nukuttu levollisesti muistoihin. Muistoja joita on mukava muistella. Aamiaisen jälkeen yhdessä oloa, teimme kävelylenkin kylpylän maastossa. Kylpylän kuohut sekä erilaiset saunat kutsui nauttimaan ja hellimään itseään. Tei- Tuvan notkuvat ruokapöydät odottivat nälkäisiä. Illalla taas kannat kattoon, kylpylässä esiintyi Ulla Jaana ja Lumumba, musiikkia tuli laidasta laitaan.

Sunnuntai valkeni kauniina sekä kesäisenä. Kylpylä Ikaalinen antoi nautinnoillemme mitä parhaat puitteet rentoutua sekä nauttia olosta. Aamiaisen jälkeen on pakkauksen vuoro ja sanoa bai bai sekä suuret kiitokset kylpylälle! Näin reippaasti alkoi kotimatka kohti Kiiminkiä. Suuret kiitokset Aimolle sekä matkavastaavalle Matille!  Isolla sydämellä kiitos kaikille mukana olleille. Jäämme innolla odottamaan uusia tuulia ja reissuja. KIITOS!

Salli

Virkistäytynyt porukkamme valmiina kotimatkalle.

SOKKOTREFFIT

Oli isänpäivänä sellainen hetki, että päätettiin tehdä sokkotreffi.

Määränpäästä ei tiedetty kukaan, mutta neljäkymmentä saatiin mukaan.

Pertti taas meidät mukaansa otti, ja matka jatkui seikkailuja kohti.

Pari uuttakin jäsentä saatiin mukaan, vastaanpa ei pannut kukaan.

Me vanhat konkarit vaihtelua haimme, mukavasti sitä mieliimme saimme.

Matka jatkui, ylitettiin Oulujoki, siinä vilahti Muhoskin ohi.

Lumiset puut ja maisemat kuin unta, aivan kuin sadun valtakunta.

Tarinoita piisasi ja vitsejä vääntyi, nyt vatsa ilmoitti että näläksi kääntyi.

Sitten Vaalassa menimme syömään, eikä muuta kuin nälkää korville lyömään.

Lohet, lihat ja kaikki muut maireaksi vietteli meidän suut.

Täytekakkukahvit lopuksi saatiin, oli kuin täysosuma ois saatu maaliin.

Kylläisinä autoon vyöryimme, selkä kenossa siinä kylläisinä istuimme.

Ja taas tuntematonta kohti, kävi matkalaisten pohti.

Tarinat jatkui nuoruudesta, olipa muistoja myös lapsuudesta.

Oli Sirpan housuihin päässyt hiiri, oli sillä ahdas elinpiiri.

Mutta housut kun nilkkoihin nilisti, hiiriparka karkuun vilisti.

Oli Irman kieli pakkasella jäätynyt pänikän kanteen,

kun oli pantu pänikkää tien poskesta hankeen.

Pakkanenko kielen liukkaaksi poltti, kun joskus puheesta meinasi mennä holtti.

No sitten saavuimme Puolangalle, melkoinen kylä näin harvoin poikkeavalle.

Koululle meidät Matti opasti ja tangokonserttiin meidät johdatti.

28 tangoa meille tulkitsi viisi artistia, mahtavasti julkisti.

Orkesteri taitavasti säveliä loihti, arkiset asiat mielistä poisti.

Pari tuntia hupeni rattoisasti, ja sitten autoon koko lasti.

Kotia kohti kun nokka näytti, viime tarinat matkalaiset käytti.

Herkkukassit arvottiin yllättäin, lohdutukseksi suklaarasiat annettiin kaikille näin.

Illalla palasimme kotiin matkalta, joka ei tuntunut ollenkaan hatkalta.

Valtavat kiitokset Matille ja Sallille, kun järjestitte kaikki niin hyvälle mallille!


KIITOS MATKASEURASTA YSTÄVÄT !

Irma 




Sokkoretkeläiset vihdoin määränpäässä Puolangan koululla 13.11.2016

SOKKORETKI ISÄNPÄIVÄNÄ 13.11.2016 

Retkelle lähdettiin kuuranvalkeassa maisemassa. Iloiset ja avoimet mielet oli otettu mukaan uuteen arvaamattomaan. Kuiskeita ja arvailuja kohteesta kuului pitkin matkaa aina määränpäähän saakka. Laulut, lakritsipiiput iseille, vitsit, tarinat ja lorut siivittivät matkaa. Tuli kyselyjä "onko vielä pitkä matka, vessaan pitäis päästä" sekä" pitääkö perillä ottaa takki mukaan"..... eli jännitystä oli ilmassa. Matti kertoi etukäteen Isänpäivän ruokalistan autossa, mikä sai veden kielelle. Onnittelulaulut raikui iseille ja syntymäpäiväsankareille. Saavuttiin Vaalan ABC:lle, Matti kuulutti, että "täällä nautitaan yhdistyksen tarjoama isänpäivän lounas", aploodit kiitoksena. Oi, kun iloiset ilmeet ja naurut raikui. Kiitos, kiitos hyvästä ruuasta! Kuskimme Pertti käänsi auton kohti tuntematonta, ja arvailut kiihtyivät.... Saavuttuamme määränpäähän hiljaisen Puolankajärven koulun pihaan (mitä) mitä.... Kysyimme, "tietääkö kukaan mitä täällä tapahtuu"?  Raimo oli ollut nokkela ja lukenut mainoksen Vaalassa. Hän tiesi: Isänpäivän Tangokonsertti. Yllätys oli suuri ja iloinen!  Kas, kas, kun on sokkojuttu, kaikki on mahdollista, myös janon sammuttaminen paikallisessa Esteri-pubissa, missä Raimo julisti perustetuksi "Kiimingin eläkeläisten raittiusseuran". Suuret kiitokset tangokonsertin järjestäjille! Herkistyneitä kyyneleitä/iloa ja "Kiitoksia Matti ja johtokunta". Ympyrän viimeinen osio matkalla kohti Kiiminkiä, kuskille pyyntö pysähtyä seuraavalle levikille. Näin sokkopäivän viimeinen yllätys löytyi auton tavaratilasta: mitä, mitä, arpajaiset, jossa jokainen voitti. Kiitos. Kiitos kaikille mukavasta päivästä!  Suuret Kiitokset Johtokunnalle!   

Hyvää ja Rauhaisaa Joulun odotustusta sekä Joulua! 

Terveisin Salli  



RUSKARETKI RUKALLE 11.-14.9.2016 KIIMINGIN ELÄKELÄISET

Tulipa taas sellainen hetki, että päätettiin tehdä Rukalle retki. Meidät linja-auto mukaansa noukki, sieltä täältä mukaansa koukki. Matkassa meillä iloinen mieli, hauskasta reissusta jo lähtiessä kieli. Kukin vuorollaan vitsiä väänsi ja ylöspäin huulet huomaamatta käänsi. Tuli Tauko - tauko tuli räiskälekahvit suussa suli. Vessa jonossa vähän viivyttiin, kun jalat ristissä vuoroa odotettiin. Kuusamon ABC nälkämme poisti ja jälleen kylläinen olo loisti. Matka jatkui kohti Rukahovia edessämme vielä muutamia tovia. Sitten perillä majoituimme, muutamiksi päiviksi kotiuduimme. Ulkoilimme, lenkkeilimme mielemme mukaan, pois ei joukoista jäänyt kukaan. Virkeimmät illalla karaokebaariin väkeä pistetty kuin jyviä laariin. Aamulla vei auto meitä Käylää kohti, Matti joukkoamme johti. Maamiesseuran historia meille esitettiin, pullakahvit juotiin ja makkarat paistettiin. Illalla taasen karaokebaariin antoi se vauhtia muoriin vaariin, innokkaimmat lopuksi pöydällä tanssasi joku toki fiksusti parketilla valssasi. Ensi kertaa minäkin laulaa luritin, myöhemmin siitä itseäni kuritin. Aamulla taas lenkkipolut tuli tutuksi porukalla taivalsimme ja usein se meni jutuksi. Bingossa yksille tuurin pukkas itsellä aina numeron taakse jäädä uhkas. Tytöt Eeva, Liisa ja muut Valtavaaran kohtasi elämyksiä unohtumattomia tapasi. Irmalla taaskin treffit meni pieleen, eipä se ollut mieleen. hotellille vasta mäkeen kun raahusti mieli synkkänä hitaasti paarusti. Ehkä ensi vuonna paremmin onnistaa, kun vuoden nyt sinnikkäästi ponnistaa. Illalla vielä karaokebaarissa viimeiset laulut ja ikkunasta näkyi kuin värikkäät taulut. Aamulla pakkasimme kamat, hommat oli kullakin samat. Kotia kohti auton nokka johti, Kiiminkiä kohti taas pohti. Kylmäsen kaupassa kahvit joimme eväät, kotiin sieltä samalla toimme. Mukava kotiin on aina reissusta tulla, varmaan kaikilla, ei vain yksin mulla. Minua taas kestitte, kiitos siitä ei kai siitä kiitokset riitä. Suurkiitos Matille ja Sallille mukavan retken johtajille.

HYVÄÄ SYKSYN JATKOA TOIVOTTELEE IRMA.

Ruskaretkeläiset Rukahovin edessä 14.9.2016

Kiiminkiläiset kesäteatterissa

Tulipa meille sellainen hetki,

että päätettiin tehdä teatteriretki.

Heinäkuun seitsemästoista

olimme silloin kotoa poissa.

Matti ja Salli touhusivat kaikki asiat,

meille jäi vain ilmoittautumiset rapiat.

Aamulla lähdimme Suomussalmea kohti,

aurinko taivaalta upeana hohti.

Tuli tauko, tauko tuli,

jossa joimme kahvit ja söimme räiskäleet ja nisut,

lähtiessä kiireesti pienet pisut.

Matka jatkui mukavia muistellen,

joku oli viime ajat viettänyt uistellen.

Sitten saavuimme Turjan hoviin,

missä syödessä viivähdimme tovin.

Maukas ruoka ja kahvit päälle,

eipä vatsamme vajaaksi jäänne.

Sitten menimme teatteripaikalle,

väkeä paljon, mutta sekaan sovimme.

Ilma suosi,

oli kesäinen kuosi.

Teatterikappale kertoi sodanjälkeisestä ajasta,

kun kaikesta oli puute vaan mielikuvitus parasta.

Seassa joku kiero ketkuili ja luovi,

useimmilla joka päiväisestä elämästä huoli.

Vauvasta vaariin puskivat töitä,

jatkoksi täytyi panna öitä.

vaatetta, kampetta ei ollut heillä,

nurkat täynnä nyt rojua meillä.

Rakkaus roihusi, leiskui lempi,

joku vain mielessään hiljaa empi.

Schroderus taas oli pannut parastaan,

muistot mielessämme eläydyimme sanastaan.

Hyvä on joskus menneitä muistella,

ajatusmaailmaa vähän puistella.

Kiitos mahtavalle näytelmälle,

näyttämötiimille viihdyttävälle.

Sitten lähdimme kotia kohti ajamaan,

ja kohta alkoikin satamaan.

Taivaan täydeltä tuli vettä kuin aisaa,

vaan eipä se matkan tekoa haittaa.

Tauko tuli, tuli tauko.

Viimeiset kahvit ja kotia kohti,

jossa taas aurinko kirkkaana hohti.

Kiitokset kaikille mukana olleille ,

uutta retkeä odotellen,


Irma


Kesäteatterissa Ämmänsaaressa.

KIIMINGIN ELÄKELÄISET RY:N KANNANOTTO OULUN KAUPUNGIN TULEVAISUUDEN PALVELUPISTEIDEN KEHITTÄMISEEN.

Kiiminki on Itäisen hyvinvointialueen keskus. Tämän perusteella entisestä kunnanvirastosta on osoitettu tilat yhteisöille - yhdenvertaisesti Keskisen-, Pohjoisen- ja Eteläisenalueen kanssa.

Paikka on Kiiminkijokivarren ja myös Jäälin sekä Yli-Iin ihmisille tuttu. Monet yhdistykset, seurat, yhtiöt ja järjestöt ovat tottuneet siellä kokoontumaan. Tilat mahdollistavat kahteenkin yhtäaikaiseen kokoontumiseen. Mahdollisuus pienimuotoiseen tarjoiluun on lisännyt käyttöä. Valtuustosalin audiovisuaalinen varustus vastaa nykyaikaista tarvetta. Liikuntaesteisten kannalta tila on erinomainen.

Oulu10:n palvelut liittyvät saumattomasti yhteisötilan luonteeseen. Kokoontumiset ja asiointi  yhdistyvät luontevasti varsinkin ikääntyville ihmisille.

Kiimingin Eläkeläiset ry:n toiminnan kannalta vaihtoehtona ehdotettu SYKE tila on sopimaton. Puuttumatta muutostöiden kustannuksiin olemme arvioineet, ettei 50-70 henkilöä mahdu sinne toimimaan (korkeintaan 30 henkilöä). Tilaisuuksiin kuuluu ohjelmia, pienryhmä toimintaa ja tarjoilua; 3-4 kokoontumista kuukaudessa . Jos samoihin tiloihin siirretään Oulu 10:n palvelut, on huomioitava, että Kiimingissä on kirjasto- kulttuuritiloja jatkuvasti vähennetty (kirjasto SYKE-talo valmistunut vuonna 1990).

Kiimingin hyvinvointikeskuksen toimintaan otettu "olohuone" Senioritalossa on tiloiltaan täysin riittämätön.

Yhteenvetona korostamme, että entinen kunnanvirasto ja sen valtuustosali ovat lisääntyvän ja toivottavasti voimistuvan kansalaistoiminnan kannalta ylivertainen Yhteisötila Kiimingissä.

Kiimingissä 9.6.2016

KIIMINGIN ELÄKELÄISET RY:N JOHTOKUNTA


KIIMINGIN ELÄKELÄISTEN PEUKALOISEN RETKI 16.-19.3.2015

Selma Lagerlöfiin sadussa Peukaloisen retket Nils Holgersson lentää hanhen selässä pohjoiseen. Me viriilit ja aktiiviset Kiimingin eläkeläiset ry:n matkalle osallistuneet jäsenet teimmekin päinvastoin. Aurinkoisena kevät maanantaina 16.3. "lensimme" linjabiilillä kohti etelää aina Jyväskylän Laajavuoren kylpylään lillumaan, kellumaan ja virkistäytymään kolmeksi vuorokaudeksi. Jatkoimme lentoteemalla ja niin poikkesimme menomatkalla ilmailumuseossa tutustumassa Suomen ilmavoimien koneisiin kautta aikojen. Kylpylään majoittumisen jälkeen olikin jo aika pulahtaa altaiden kuohuihin. Tiistaina aamujumpan ja aamiaisen jälkeen tutustuimme Jyväskylän keskustan kävelykatuihin ja kauppaliikkeisiin sekä teimme koko porukan loton. Sen jälkeen alkoikin kahvihammasta pakottamaan ja tanssijalkaa vipattamaan. Ei kun menoksi auto kohti Kivistön työväentalolle päivätansseihin. Siellä paikan isäntä oli vastassa ja esitteli tanssipaikan ja kertoi sen värikkäästä historiasta. Orkesterin jalan alle menevä tanssimusiikki sai porukkamme tanssimaan ja välillä hörpättiin maukkaat pullakahvit. Paluumatkalla kävimme syömässä edullisesti paikallisella ABC:llä. Illalla kylpylässä saunomisen ja polskuttelun jälkeen mentiin laulamaan karaokea kylpylän yökerhoon ja jäsenten keskuudessa oli runsaasti "Pavarotteja" . Keskiviikkona iltapäivällä oli vuorossa bingoa ja illalla olikin jälleen karaoken vuoro kylpylässä virkistävän porskuttelun jälkeen. Torstaina olikin sitten kotimatkalle lähdön vuoro, jätimme jäähyväiset Laajavuorelle ja Jyväskylälle. Reissumme oli mielenkiintoinen ja onnistunut, jäämme odottelemaan hyvin virkistäytyneinä tulevia retkiä ja tietenkin lottovoittoa. Suuret kiitokset matkan vetäjälle sekä kaikille mukana olleille.

Teksti ja kuva

Salli Kaukoranta

tiedottaja

Kylpyläreissaajat kahvitauolla 16.3.2015

RUSKARETKELLÄ SAUNAN TAKANA 10.-13.9.2015

Saunan takana, saunan takana - kasvatuksen olen saanut saunan takana Lainan vetämän yhteislaulun siivittämänä lähti iloinen Kiimingin Eläkeläiset ry:n porukka aurinkoisena syyskuun 10 päivän aamuna ruskaretkelle Rukalle. Saijan Lomakartanolla nautittu kahvi ja piirakka virkistivät matkalaisia ja matkamme jatkui Julmalle Ölkylle. Siellä teimme puolen tunnin veneretken kanjonimaiselle Julmalle Ölkylle, joka syntyi kaksi miljardia vuotta sitten maanrepeämän seurauksena ja jossa on vettä 50 metrin syvyydeltä. Lisäksi kallion seinämässä oli noin 4000 vuotta vanha peuraa esittävä kalliomaalaus, joka esittää paikkaa missä metsästäjät ovat ajaneet saaliin kalliojyrkänteeltä alas kanjoniin. Ennen Rukalle majoittumista ruokailimme Kuusamossa. Illan Vetonaula- orkesteri sai kitaramusiikilla tanssijat lattialle panemaan jalalla koreasti. Seuraavana aurinkoisena perjantaipäivänä lähdimme Juumaan Basecamp Oulankaan ihailemaan luontoa ja makkaran paistoon, ilma suosi meitä +21asteen lämpötilan myötä. Lisäksi hanuriduo sekä meidän ihana Kööri lauloivat ja laulattivat porukkaa. Osa porukasta patikoi ihailemaan Myllykosken pauhua ja riippusiltaa. Illalla taas Rukahovilla pantiin jalalla koreasti Vetonaula-orkesterin kitaramusiikin tahtiin. Lämmin aurinkoinen lauantaiaamu, vuorossa oli porinakerho ja bingo. Saimme hotellin henkilökunnalta kiitoksena kokoustilan siisteysmaininnan siivottuamme jälkemme. Illalla hotellin tansseissa viihdytti Virve "Vicky" Rosti Menolippu ja Chigaco ja ynnä muilla hänen hiteillään. On aamu sunnuntain vaikka tahtois vielä jäädä mutta kotiin päin ruskamatka kuitenkin lopulta vei. Matkamme sisälsi suunnattoman määrän tarinaa, naurua, laulua ja positiivista elämän iloa. On aika kiitää teitä kaikkia isolla sydämellä hienosta ja antoisasta ruskamatkasta. Suuret kiitokset myös matkavastaavalle Matille sekä kuskillemme Pertille. Hyvää syksyä ja talven odotusta kaikille.

Teksti ja kuva

Salli Kaukoranta

tiedottaja

Ruskaretkeläiset Saijan kartanolla 10.9.2015

Pirkon ja Kalevin muisteloita.

Pääsimme mekin vihdoin ansaitulle eläkkeelle. Tuli tietenkin mieleen, että mille nyt aletaan. Olemme kumpikin olleet mukana ammattiyhdistystoiminnassa ja monenlaisissa järjestöissä. Tämä tyhjiö täyttyi aika nopeasti.

Kiimingin Eläkeläisten silloinen puheenjohtaja Arvo Heikkinen oli kuullut että olimme jääneet pois työelämästä, hän pyysi meitä jäseneksi ja silloin alkoi tämä kolmentoista vuoden aktiivinen toiminta. Emme silloin arvanneet minkalaiseen soppaan olimme alkaneet.

Seuraavassa syyskokouksessa Kalevi valittiin varapuheenjohtajaksi ja Pirkko taloudenhoitajaksi. Jäsensihteerin pesti siirtyi myös Pirkolle.

Vuonna 1999 Arvo päätti muuttaa Ouluun ja Kalevi valittiin puheenjohtajaksi.

Kalevi on ollut myös matkavastaavana monta vuotta. Kerhotoiminnan huolehtiminen kuului myös meille. Kerhoon mennessä olimme kuin kamelit, piti aluksi kuljettaa kahvinkeittimestä lähtien mukana. Retkiä tehtiin paljon. Rahasta oli kyllä yhdistyksellä huutava pula. Retket tehtiin aluksi omarahoitteisesti. Laitettiin hattu kiertämään ja niin lähdettiin reissuun. Arpajaiset ovat olleet parhaita tulonlähteitä, on kyllä moneen kertaan kierretty kaikki Kiimingin liikkeet kerjuulla arpajaisiin.

Eläkeläispäivillä käytiin joka vuosi, Lahden Eläkeläispäivät ovat jääneet mieleen erityisesti. Lähtöä edeltävänä iltana teimme Irman ja Annelin kanssa voileipiä ison laatikollisen. Vaasan Leipomolta kerjättiin leivät ja viinerit. Pertillä oli linja-autossa kaasukeitin ja iso kahvipannu, P-paikalla keitimme kahvit ja nautimme tarjottavat. Yövyimme Lautsiassa joka oli kaunis paikka ja jäi varmasti jokaisen mieleen. Moni muukin retki on jäänyt ikimuistoisesti.

Taakka helpotti huomattavasti, kun mukaan saatiin Sirkka Vengasaho ja Liisa Vesa. He olivat heti innolla mukana.Sirkka aloitti puheenjohtajana vuonna 2005 joten Kalevi siirtyi varapuheenjohtajaksi, Liisa otti jäsensihteerin hommat hoidettavakseen.

Tätä muistelemista olisi tosi paljon , mutta eihän mistään riitä paperia kaikelle. Tämä on ollut erittäin antoisaa ja muistorikasta aikaa on saatu paljon hyviä ystäviä.

Nyt on tullut aika siirtyä rivijäseneksi ja antaa tilaa nuoremmille. Meillä on hyvä jättää nämä toiminnat koska hyvät ystävämme Jatta ja Pertti jatkavat meidän saappaissa. Kerhoissahan täytyy käydä, koska sehän on viikon kohokohta kun pääsee porisemaan oikein kunnolla.

Yhdistyksellä on myös laulukööri , jossa olemme olleet mukana vuodesta 1997 eli perustamisesta saakka. Kalevi on ollut vetäjänä melkein koko ajan . Tätä hän aikoo jatkaa edelleenkin.

Teksti

Pirkko ja Kalevi Herukka

KIIMINGIN ELÄKELÄISET RY:N LAULUKÖÖRIN HISTORIAA.

Puheenjohtaja Arvo Heikkinen sai vuonna 1997 idean lauluköörin perustamisesta. Yrjö Viinamäki lupautui säestäjäksi ja niin kööri perustettiin. Mukaan tuli heti 15-20 innokasta laulaja. Saimme Jäälin koululta luokan, jossa harjoittelemme vieläkin joka tiistai aina talviaikana.

Kalevi Herukka on luotsannut laulupuolta melkein koko ajan. Yrjö jäi pois työkiireittensä takia ja tilalle säestäjäksi tuli hänen sisarensa Laina Jaakola.

Lainalla ja Reinolla on ehtymätön arkisto lauluja, josta löytyy sopivia lauluja. Eri laulajien tuotannosta tulee esille kauniita lauluja joista myös valitsemme Köörille sopivia lauluja. Laulut pitää ensin kirjoittaa monistettavaan muotoon. Laulut nauhoitetaan kasetille, josta harjoitellaan. Laina opettelee soittamaan ja sitten harjoitellaan yhdessä. Tämän jälkeen laulu tuodaan köörille opeteltavaksi. Tässä on monta mutkaa ennen kuin laulu on esitettävässä muodossa.

Laulajat on vaihtunut vuosien aikana , mukana enään 5 alusta saakka mukana ollutta laulajaa.

Kööri on tällä hetkellä hyvissä voimissa, mukana 25-30 innokasta laulajaa. Esiintymisiäkin on ollut esim. Kiiminkipäivillä useampana vuonna, seurakunnan tilaisuuksissa , Iin eläkeläisten juhlat, käymme myös laulattamassa vanhuksia Jaarankartanossa ja Päivätoimintakeskuksessa kerran kuukaudessa. Vanhukset pitävät kovasti lauluista ja laulamisesta. Olemme myös käyneet Oulunsalossa Salonkartanossa laulamassa vanhuksille.

Tiistai-ilta on monelle viikon kohokohta, kun pääsee laulelemaan hyvässä porukassa.

Teksti

Pirkka ja Kalevi Herukka

.

SEPON MUISTELOT SUMMASSAAREN REISSUSTA 2.-7.11.2015

Hauskat muistot jäivät lomareissusta. Hotellin omat ohjelmat ja
matkavastaavamme Matin laatima ohjelma takasi ettei aika käynyt pitkäksi yhtenäkään päivänä. Summassaari on muodoltaan hauskan näköinen, esim. sen teräväkärki sekä korkea ja pitkä harju keskellä saarta oli mukava nähtävyys. Meno- ja paluu matkat sujuivat hauskasti kun kuskina on valpas ja hyvä kuskimme ja aina porukastamme löytyy tarinankertojia hauskuttamassa matkantekoa. Minä puolestani kiitän kaikkia siitä!

Teksti ja kuvat

 Seppo Hanhela

Kuvateksti

Kuvateksti

KIIMINGIN ELÄKELÄISET "SOIDINMENOISSA" SUMMASSAAREN KYLPYLÄSSÄ 2-7.11 2015

Lämpimänä lähes kesäisenä marraskuun toisen päivän aamuna virkeä ja iloinen Kiimingin Eläkeläisten ry:n porukka otti suunnan kohti Saarijärven Paavon tekopitäjää ja siellä Summassaaren kylpylään viikon tuetulle ikäihmisten hyvinvointilomalle.

Matkaa taitettiin tuttuun tapaan AM Tilausmatkan valkealla bussilla kuskina tuttu ja turvallinen Pertti. Esko aloitti matkan letkeästi kertomalla muutaman Pikku-Kalle vitsin, mikä sai naurut irtoamaan ja näin päästiin mukavasti matkan tekoon. Tarinat ja vitsit siivittivät matkaa leppoisasti luoden rennon ilmapiirin. Majoittuminen kylpylään sujui hyvin, huoneet oli jaettu toiveiden mukaan sekä saimme lisätietoa tervetuloinfossa. Ruokailuun ja kylpylään tutustuminen.

Tiistai kaunis aurinkoinen ulkojumppa aamu, +8. Kuntosali tuli tutuksi ja lihakset sai omansa, sekä kuntotesti kuului kaikille. Hauskaa oli mutta omalla tavalla myös jännää. Ruokailujen lomassa ohjelmaa oli ja sai toteuttaa omia ulkoilu visioita. Summassaaren historiikki retki kävellen n. 300 vuotta vanhan puun ympäri sai laittaa kädet ja toivoa jotain, puun ympärysmitta oli kahden henkilön käsien välissä. Taru myös kertoo kun sairastuu niin ostettiin pullo pontikkaa, miehet joivat pullosta puolet ja loppupullo laitettiin muurahaispesään korkki auki ja niin muurahaisen menivät pulloon. Niiden annettiin sulaa pontikkaan ja näin tästä aineesta tuli tehokasta muurahaislinjamenttiä. Tällä aineella he hoitivat kipeitä lihaksia kuntoon "ulkoisesti". Saimme myös tutustua kivikauteen ja hunajan valmistukseen. Hieman vilun väreet selkäpiitä hiveli oli jo kiire kylpylään poreiden sekaan ja saunaan. Illalla tanssikengät jalkaan, upeaääninen Ensti soitti kosketinsoittimia ja lauloi hyvää tanssimusiikkia, mikä sai porukkamme parketille yhä uudestaan ja uudestaan.

Lämmin keskiviikkoaamu kävelyretki Haikonkärkeen harjannetta pitkin, joka laskee Summasjärveen suoraan. Mukavia patikointi/suunnistus reittejä harjanteita ylös ja alas. Summassaari piti hyvää huolta jopa levyraadissa pääsimme käymään viisikymmentä luvun musiikkimaailmassa. Bingossa onni suosi onnekkaita. Illalla sai toteuttaa itseään karaokessa Enstin luotsaamana, oli niin niin hyviä laulajia että! Kiitos kuuluu myös Köörille. Enstin lauluäänessä on jotain Kari Tapioa.

Raukean yön jälkeen torstai toivoa täynnä on ulkoilua, jumppaa ja allasjumppaa sekä yksilöhoitoja. Summassaaren kylpylä muonitti meitä monipuolisilla ja maistuvilla aterioilla. Matti, Kauko, Raimo, Pertti ja Reijo kävi suunnistamassa vaihtelevassa maastossa jonne ehkä yksi avain putosi, seurueemme sai yhden lisäjumpan etsiä ja kyykkiä!!! Kaikki lopulta hyvin. Tänään Sumppila Club-bingossa onni suosi onnekkaita. Illalla jälleen parketille levytansseihin humppaamaan.

Sateinen perjantaiaamu alkoi vesijumpalla ja saunoen. Rentoutustuokio sai nukkumatin mukaan mitä erikoisimmilla "äänillä". Palautetilaisuudessa ohjaaja Pekka antoi liikunta jatko-ohjeita. Omatoimista ohjelmaa kuka mitäkin keksi, on jopa heitetty mölkkyä. Kylpylä järjesti Tunnelmallisen kynttiläuinnin altaalla. Tänään on viimeinen ilta ja luvassa oman kylän laulaja Tommi Soidinmäki, jonka "SOIDINMENOT" olivat vertaansa vailla.

Lauantaina oli ohjelma hyvin yksinkertainen, maittavan lounaan jälkeen - kotimatka.

Virkeinä lomasta nauttineina matkamme sujui tuttuun tapaan laulujen, vitsien ja tarinoiden siivittämänä.

Kiitos kaikille onnistuneesta hyvinvointilomasta!

Teksti ja kuva

Salli Kaukoranta

tiedottaja

Summassaaren reissun porukka lähtökuvassa 6.11.2015

KIIMINGIN ELÄKELÄISTEN "MOTITUS" KIANNON KUOHUISSA 31.3.-3.4.2016

Maaliskuun viimeisen päivän aamuna Kiimingin Eläkeläiset ry:n kevätretki suuntasi kohti Suomussalmea ja Kiannon Kuohuja tutun ja turvallisen kuskimme Pertin kuljettamana. Reippaat ja niin iloiset kanssa matkalaiset lauloivat nimipäiväsankarille Irmalle Paljon Onnea vaan, linja-autossa oli kuulkaas tunnelmaa!! Matkan edetessä Irma piti hauskan tarinatuokion maailman menosta kuin oli ennen ja nyt.  Välillä pidettiin Tulitauko maankuulujen lettukahvien merkeissä. Suomussalmella Kiannon Kuohuissa infon jälkeen meidät otettiin iloisin mielin vastaan, näin huoneiden jako sujui reippaasti. Ei muuta kuin nauttimaan Kuohuista ja talon antimista.  Kiireisen, mutta antoisan päivän kruunaa teatteri Retikan esitys Juokse Vaimosi Edestä. Näytelmä kertoi taksimiehestä, joka eli kaksoiselämää kahden vaimon kanssa eri osoitteissa ja pystyi järjestämään molemmille vaimoille aikaa erilaisten taksityövuorojen ja minuuttiaikataulun ansiosta. Mutta yllätys tuli kun hän meni tappelua rauhoittamaan ja sai tällin päähänsä ja joutui sairaalaan muistinsa menettäneenä. Oli menoa ja meininkiä ja vaarallisia tilanteita. Huipennus tuli kun hän tunnusti rikoskonstaapelille touhunsa - mutta konstaapeli totesi nauraen, että oli se kunnon vale!

Aprillipäivä! Räntäsateinen perjantaiaamu, mikä on nauttia lämpimän kylpylän kuohuissa sekä vesijumpassa. Tuttuun tapaan syntymäpäivä laulu Liisalle sekä pelataan ja jännitetään voitoista Bingossa.  Kirjailija ja näyttelijä Eero Shroderus kertoi Raatteentien taisteluista. Lounaan jälkeen ajatus jo illassa, karaokea sekä tanssia, esiintymään pääsi kukin omana artistina, upeita duettoja ja yksin lauluja saimme kuulla.

Vesisateinen lauantai antoi lumille kyytiä, kesä tulee Kainuuseenkin. Aamiaisen sekä kylpylän jälkeen ohjelma vuorossa oli videon katselu Raatteentien ja Suomussalmen talvisodan taisteluista, jonka jälkeen linja-autolla tutustuttiin Suomussalmen kirkonkylään ja Raatteen tiehen, kahvittelimme Raatteen Portilla. Iltapäivä kului kylpylässä sekä lounaalla. Illalla oli jokaiselle jotain ohjelmaa Työväentalolla Olavi Virran musiikkia Pispalan Sällin ja Sinirytmi orkesterin tulkitsemana, Vanhassa Mestarissa karaokea sekä Kiannon Kuohun Jalopubissa oli karaoketanssit. Yökyöpelien oli muistettava ottaa vara-avain mukaan, muutoin joutui etsimään jostain muualta yöpaikan.

Sunnuntain valjetessa, aamiaisen jälkeen ajatukset oli jo kotiin lähdössä. Kiitos Kiannon Kuohun henkilökunnalle hyvästä huolenpidosta. Iso hali teille kaikille kanssa matkustajille, teitte retkestämme mieliin painuvan. Kiitos kuuluu myös matkavastaavalle Matille ja kuskillemme Pertille!  Muisteloissa vielä usein käymme Kiannon Kuohuissa.

Kesää sekä uusia retkiä odotellessa

Salli Kaukoranta

Tiedottaja